Kiusaaminen.fi

Kun lasta kiusataan koulussa, tärkeintä olisi saada kiusaaminen loppumaan. Miten se onnistuu? Entä mikä auttaa kiusattua lasta selviämään eteenpäin ja pääsemään jaloilleen?

Jos lasta kiusataan koulussa, vanhemman/vanhempien tehtävä on;

Kotona:
- puhua asiasta lapsen kanssa rauhallisesti ja objektiivisesti
- antaa lapselle tuki ja turva, jota hän tarvitsee
- kehua ja huomioida lasta
- olla aiheuttamatta radikaaleja muutoksia perheessä (esim. avioero)
- toimittaa lapsi pahimmassa tapauksessa terapeutin puheille
- pahimmassa tapauksessa olla valmiina muuttamaan pois paikkakunnalta

Koulussa:
- ilmoittaa asiasta oppilaitokseen, eli lapsen kaikille opettajille, sekä rehtorille
- pitää yhteyttä oppilaitokseen, sekä kysellä tapahtuneista ja olla oikeasti kiinnostunut niistä
- ilmoittaa kiusaamisesta kiusaajien vanhemmille
- olla välittämättä kielikellon-leimasta, jonka saattaa aiheuttaa lapselle
- olla luja. Tahto on saatava läpi!
- tehdä tarpeen tullessa valitus ylemmälle taholle

Jos oppilasta kiusataan koulussa, opettajan/opettajien tehtävä on;
- puhua asiasta yhteisesti luokan kanssa (edes 5 minuuttia tunnin alusta!)
- tarkkailla luokkaa erityisen tarkasti, pelkät eleetkin voivat loukata!
- lopettaa kaikenlaiset p*skapuheet heti alkuunsa, ja tarttua välittömästi rumaan kielenkäyttöön ym. hyvästä käytöksestä poikkeavaan käytökseen
- puhua asiasta kiusatun kanssa, sekä kiusaajien kanssa erikseen ja yhdessä
- ilmoittaa kiusaamisesta kiusaajien vanhemmille
- toimittaa kiusaajat rehtorin puhutteluun, jälki-istuntoon tai koulukuraattorin puheille
- olla tukena ja turvana kiusatulle, sekä järjestää hänelle apua
- olla luja, ja parhaimmillaan vedottava esimiehiin

Itse kiusatun tehtävä on;

Kotona:
- puhua asiasta, kertoa tunteista ja pahasta olosta
- uskaltaa hakeutua hoitoon ajoissa ja pyytää apua
- olla rehellinen

Koulussa:
- yrittää olla välittämättä kiusaajista
- pitää matalaa profiilia, mutta silti pitää puolensa
- pyytää apua ja tukea opettajilta ja tovereilta

Siinä omasta päästäni tekaistuja vinkkejä, jotka ovat ainakin osittain toimineet omalla kohdallani.

Olen eri mieltä lähes kaikista ylläolevista ohjeista. On siinä muutama hyvä, mutta enimmäkseen ne ovat hyödyttömiä. Huomioni kiinnittyy erityisesti kiusatun passiiviseen rooliin, mikä on enimmäkseen avun pyytämistä. Ja useat ohjeista ovat suorastaan vahingollisia. Tiedän sen kokemuksesta, koska minua koetettiin auttaa samojen ohjeiden avulla.

Kiusatun vastaiskusta löytyy erilaiset ohjeet kiusatulle:
http://kiusatunvastaisku.blogspot.com/p/ohjeita-kiusatulle.html

”Älä välitä, käännä toinen poski ja anna anteeksi” on pahinta mitä kiusatulle lapselle voi sanoa.

Upeita vastauksia molemmilta edellisiltä!

Täytyy sanoa, että itseäni edeltävän vinkit kokisin sellaisiksi, jotka toimisivat niin, että uhrilla on parempi mahdollisuus kokea oikeudenmukaisuutta. Molemmat hyviä mutta ensimmäinen toimii silloin, jos tilanne ei ole päällä jatkuvasti ja oikein paha.

On totta, että yhteiskunnan pitäisi mahdollisimman pikaisesti järjestää erilaisia vaihtoehtoja käydä koulua, jos siellä kiusataan, sillä se on väkivaltaa. Uhria auttaisi, tätä ei Suomessa saa, Ruotsin joidenkuiden koulujen ratkaisutavat, missä kiusaajia on erotettu (no, eihän meillä sellaiseen mennä!). Uhria auttaisi, jos oppilas voisi opiskella etänä tietystä iästä alkaen. Aikuiskoulujen vastaanotto näille kiusatuille olisi seuraava ehdotukseni. Jonkun koulun pitäisi ottaa vastaan alle 18 v, jotta sieltä voisi tulla hyviä kontakteja ja hyviä kokemuksia. Joku aikuiskoulu voisi perustaa kiusattujen alle 18 v linjan, jota voi suorittaa osan etänä. Tätä olen odottanut hirveän kauan muttei sitä tuu. Se kuitenkin auttaisi uhria paljon. Ei kotonakaan ole kovin kauan hyvä mielelle.

On hyvä, jos kiusattu saa puhua aiheesta jonkun kanssa, jos siltä tuntuu ja parhaimmillaan vaikka kenen. Joskus, kun tunteet ovat pakahduttaa ja uhri haluaa vain pois kaiken kiusaamisen keskeltä eikä jaksa välittää, vaikka psykologi luulisi mitä, voi vähän helpottaa, jos saa jutella psykologinkin kanssa asioista. Hyviäkin psykologeja on olemassa. Eivät he kaikki ihmettele, miksi kiusaaminen sattuu. Sehän sattuisi psykologiinkin, oli millainen huumoriveikko tahansa ja jos on mitään ammattiymmärrystä mistään, pitäisi hänen sen verran tietää! Eli en uhrin itsensä tuntemien tunteitten tähden sanoisi, ettei kenellekään puhumaan. Sanoisin myös, että täytyyhän asia viedä opettajalle ja rehtorille, sillä muuten ei voi kukaan sanoa, miksi koulusta ollaan poissa. Muuten olen täysin samaa mieltä edeltävän kirjoittajan kanssa.

Mutta ja jos psykologi haluaa lähteä kysymyksiin kuten "miksi koet, että sinua kiusataan?" "onko sinussa jotain, minkä pitäisi muuttua, ettei sinua kiusata?" "voiko olla niin, että vain kuvittelet kiusaamisesi?", uhrin pitäisi vain lähteä samantien kertoen, ettei tahdo puhua sellaisia. Anteeksi ei tarvitse pyytää, että lähtee ja jatkotoimiin suostua.

Uhrin ei suostua mihinkään keskusteluihin tai apuihin, mitkä loukkaavat häntä. Niihin pitäisi riittää pelkkkä "ei". Jos uhria uskottaisiin, se helpottaisi uhrin oloa.




E

minua kiusataan kolussa ja olen 8v.kun Jonin niminen tuli meidän luokalle eli tänä vuonna niin minua kiusataan vain isoissa porukoissa. eikä sitten kukaan välitä! auttakaa minua!

Moi 8 v

Oot tosi kurjassa tilanteessa . Ei ole reilua, että sinua kiusataan siellä! Ei yhtä tuntia, ei edes yhtä hetkeä. Onko sinulla joku kaveri, joka voi olla kanssasi, kun pelkäät kiusaamista? Jos on, te voisitte mennä yhdessä puhumaan opettajalle. Opettajan täytyy puuttua tilanteeseen. Jos sinulla ei ole kaveria auttamassa, puhu opettajalle ja vanhemmalle.

Muista, että olet hyvä, vaikka sinua kiusataan. Kiusaajat ovat väärässä ja heidän pitäisi muuttua. Yritä keksiä jotain tekemistä, mitä välitunnilla voisit tehdä ja mitä sinulta ei voitaisi viedä. Jos keksit jotain kivaa, vaikka mäenlaskua tai lumilinnan rakentelua, kiusaajia harmittaa ja sinulla on hauskaa. Pidä niin hauskaa kuin voit silloin, kun kiusaajilta jaksat. Kiusaajia harmittaa, jos he eivät onnistu satuttamaan sinua ja luulevat, että sinuun ei ole sattunutkaan.

Koulun jälkeen yritä päästä johonkin harrastukseen, jos pääset. Jos sinulla on hauskaa tekemistä koulun jälkeen ja kiusaajat tietävät senkin, heitä harmittaa.

Kiusaajalle saa myös sanoa vastaan. Lyödä ei voi mutta vastaan voi sanoa. Kiusaaminen kiukuttaa ja siitä saa puhua.

Voimia

Kaikki täällä esitetyt vastaukset ovat huonoja:
Passiivisena kiusaus jatkuu entisellään
Apua pyytävä ei tule saamaan oikeanlaista apua (en oikeastaan edes keksi mikä voisi auttaa)
Koulusta pois jääminen pahentaa vain omaa tilannetta ja pilaa tulevaisuuden

Minulla ei tosin ole valitettavasti mitään parempaakaan tarjottavana. Näen kiusaamisen noudankehänä josta ei ole ulospääsyä.